Maalajiluokitukset

Maapörssin sivustolla ilmoittaessa on maa-aineksen koostumus tarkennettava. Tarkennuksessa voi kuvata maa-ainesta omin sanoin. Tarvittaessa voit vaikka kirjoittaa ”Valitse tyyppi” -tiputusvalikosta valitsemasi termin, kuten ”louhe”.

Esimerkkejä ”Maa-aineksen tarkennus:” -kentässä käytetyistä kuvauksista:

Kantavaa moreenia rakennekerroksiin
Mara-asetuksen mukaista betonimursketta
Savi 70% / moreeni 30%
Kivinen moreeni
Louhittua kiveä, ei kovin isoa
Hyvää moreenia
Pienlouhetta

Pintamaata, myöhemmin moreenia
Hiekkainen moreeni
Sekalaista täyttömaata
Kivetön täytemaa
Kantava täytemaa
Moreenia pihan tasaamiseksi
Kantavaan kerrokseen betonimursketta

Mitä aikaisemmin ilmoituksen jättää, sitä pidempään ilmoituksella on aikaa löytää sopiva lukija. Ilmoituksen jättöä ei kannata lykätä vain, koska maasta paljastuvan maa-aineksen koostumus ei ole vielä tarkasti tiedossa. Maa-aineksen tarkennus on tarkoitettu vain arvioksi josta voi keskustella tarkemmin, kun ilmoitus herättää kiinnostusta. Tästä huolimatta olemme lisänneet maalajikuvaukset tälle sivustolle.

Virallisesti maalajit luokitellaan eri ryhmiin niiden syntytavan, sisältämän eloperäisen aineksen ja raekoostumuksen perusteella. Tässä luokittelussa käytetään kahta pääluokkaa: kivennäismaalajit ja eloperäiset maalajit. Kivennäismaalajit ovat syntyneet kallioperästä irronneesta ja hienontuneesta kiviaineksesta. Suomessa tämä on pääosin johtunut jäätiköstä ja sen sulamisesta. Eloperäistä ainesta kertyy maahan kasvien kuolleiden lehtien, oksien, eläinten ja muun eloperäisen maatumisen tuloksena.

Kivennäismaalajit

Hiekka (Hk)

Hiekka on hienojakoista kivimursketta. Hiekka muodostuu mineraaleista tai kivennäisrakeista joiden koko on 0,2-2,0 mm. Yksittäistä raetta kutsutaan hiekanjyväksi. 0,2-06 mm rakeista hiekkaa kutsutaan hienohiekaksi (HHk) ja 0,6-2,0 mm hiekkaa karkeahiekaksi (KHk). Hienohiekka sisältää yleensä vähän hiesua ja saveakin (noin 5 %). Hiekka on suosituin rakennusten pohjissa käytettävä materiaali. Hiekkaa käytetään muun muassa rakennusten perustusten suodatinkerroksena, ympärys- ja sisätäyttöihin sekä putkien, kaapeleiden ympärystäyttöihin, teiden suodatinkerrokseen, imeytyskenttiin ja uimarantoihin.

Hiesu (Hs)

Hiesumaan maalajitteen koko on 0,002-0,02 mm. Saveksen osuus hiesusta on noin 20 -30 painoprosenttia. Yleisimpiä hiesuisia maalajeja ovat hietainen hiesu, savinen hiesu ja liejuhiesu. Näissä maalajeissa hiesua on noin 40-60 %.

Savi (Sa)

Savi koostuu läpimitaltaan 0,002 mm tai pienemmistä rakeista. Karkea savi on raekooltaan 0,0002- 0,002mm ja hienosavi alle 0,0002 mm. Aitosavessa (AS) saveksen osuus on yli 60 %, hiesua 20 % ja loput hietaa. Hietasavessa (HtS) savea on yleensä noin 30-40 % ja Hiesusavessa yleensä (HsS) 40-60 %. Hietalajitteen osuuden ollessa merkittävä, käytetään joskus termiä hietainen hiesusavi. Eloperäistä ainesta (noin 2-6 %) sisältävää savea kutsutaan Liejusaveksi (lijHs) joka on syntynyt jääkauden jälkeen järvien ja jokien rannoille. Hienorakenteisuudestaan johtuen savi imee itseensä liuenneita aineita ja kaasuja. Saven kyky imeä muun muassa alkalisuoloihin kuuluvia kaliumsuoloja antaa mahdollisuuden käyttää savea kasveille ravinteikkaana maa-aineksena.

Siltti (Si)

Siltti on erittäin hienojakoista hiekkaa. Siltin raekoko on 0,002-0,063 mm. Siltti voidaan jakaa vielä tarkemmin karkeaan silttiin (CSi) 0,02-0,063 mm, keskisilttiin (MSi) 0,0063-0,02 mm ja hienoon silttiin (FSi) 0,002-0,0063 mm. Siltti soveltuu täytemaaksi esimerkiksi nurmikoiden alla ja ratsastusmaneesissa.

Sora (Sr)

Sora on hiekkaa suurempaa kivimursketta jonka raekoko on 2-20 mm tai joidenkin lukitusten mukaan jopa 60 mm asti. Soraa suuremmat rakeet luokitellaan kiviksi tai kivimurskeeksi. Sora on hyvin vettä läpäisevä maalaji ja siksi routimatonta maa-ainesta. Sora sopii routimattomuutensa takia hyvin teiden pintamateriaalina ja rakennuspohjana.

Moreeni (Mr)

Moreenimaa eli moreeni on useiden eri maalajien sekoitus. Moreeni on syntynyt mannerjäätikön ensin irrotettua kiviainesta kallioperästä ja tämän jälkeen liikkuessaan hienontaen sen moreeniksi. Moreenimaan sisältämät kivet ovat särmikkäitä ja kivenpintaan on iskostunut hienoainesta. Koska moreeni on lujittamaton maalaji (eli sen rakeiden väliin jää tyhjää tilaa) sekoittuu moreeniin luonnossa useitakin eri maalajeja. Yleensä moreeninlajit luokitellaan sen mukaan mitä maalajia sekoitteessa on eniten; soramoreeni (SrMr) koostuu useista soramoreeneista ja sen raekoko vaihtelee 2-20 mm välillä ja hiekan 0,2-2 mm välillä, karkeassa hietamoreenissa hiedan raekoko vaihtelee 0,06-20 mm ja hiekan 0,06-0,2 mm välillä, hienon hietamoreenin hiedan raekoko vaihtelee 0,002-0,06 mm välillä, savimoreenin (SMr) raekoko on enintään 0,002 mm, karkeassa hiekkamoreenissa (HkMr) hiedan raekoko vaihtelee 0,06-20 mm välillä ja hiekan 0,06-0,2 mm välillä, hienossa hietamoreenissa raekoko on 0,002-0,06 mm välillä, hiesumoreenin (HsMr) raekoko vaihtelee 0,0002-0,002 mm välillä. Moreenia voi käyttää esimerkiksi täytemaana rakennusten ympärillä sekä nurmikon alla tai patorakennelmissa.

Louhikko, kivikko, kalliomurske tai louhe (Lo)

Louhe on alun perin kalliosta räjäyttämällä irrotettua kiviainesta joka on koneellisesti murskattu erikokoiseksi kalliomurskeeksi. Louhetta käytetään muun muassa rakennusten pohjatöihin, aallonmurtajiin, aitoihin sekä erilaisissa luiskissa.

Eloperäiset maalajit

Humusmaat

Humus on orgaanista eli eloperäsitä maa-ainesta. Humusmaat voidaan jakaa ainakin kolmeen luokkaan: multamaihin, saraturpeisiin ja rahkaturpeisiin.

Lieju (Lj)

Kasvien ja eläinten jäännöksistä sekä kivennäisaineksesta järvien ja merien pohjaan syntynyttä kerrostumaa kutsutaan liejuksi. Liejun luokittelemiseksi eloperäiseksi maa-ainekseksi riittää 6 painoprosentin osuus eloperäistä maa-ainesta. Jos eloperäistä ainesta on vähemmän, luokitellaan myös lieju kivennäismaalajeihin. Tällöin kyseessä on liejuinen hieta, liejuhiesu tai liejusavi.

Multa (Mm)

Multamaaksi luokitellaan maalaji jossa vähintään 20 painoprosenttia on eloperäistä ainesta. Multamaa on yleensä syntynyt ihmisen muokattua soista viljelysmaata jolloin turve ja kivennäismaa ovat sekoittuneet. Multaan kuuluvat maalajit joiden painoprosentista 20 on eloperäistä ainesta. Multaa voidaan käyttää kasvualustana nurmikolle ja muille kasveille.

Turve (Tv)

Turve luokitellaan kahteen pääluokkaan saraturpeeseen ja rahkaturpeeseen. Saraturve jakautuu neljää tyyppiin: ruskosammalsaraturve (BCt), saraturve (Ct), metsäsaraturve (LCt) ja rahkasaraturve (SCt). Rahkaturpeet puolestaan jaetaan kolmeen tyyppiin: sararahkaturve (CSt), metsärahkaturve (LSt) ja rahkaturve (St). Turvetta käytetään maataloudessa kuivikkeena, imeytysaineena ja kompostoinnissa, puutarha- ja avomaaviljelyssä kasvualustana, maanparannusaineena ja lannoitteena, viherrakentamisessa ja maisemoinnissa.

Muut määritykset

Routiva ja routimaton maa-aines

Routiva maa-aines on maa-ainesta joka imee vettä ja siksi lämpötilan ollessa miinusasteilla laajenee jäätymisen seurauksena. Väärässä rakennuskohteessa käytettynä routiva maa-aines aiheuttaa veden jäätyessä vahinkoa. Routimaton maa-aines ei puolestaan sido nestettä vaan päästää sen valumaan läpi. Siksi routimattomat maa-ainekset soveltuvat kohteisiin joissa maa-aineksen ei sallita laajentuvan lämpötilan laskiessa miinusasteille.

Täytemaa, hienotäytemaa ja karkea täytemaa

Täytemaa on lähtökohtaisesti routivaa kivennäismaata kuten moreenia tai savea, mutta voi olla myös eloperäistä. Routimattomia täytemaita ovat hienotäytemaa ja karkeatäytemaa. Hienotäytemaa on kiviainesta joka voi sisältää silttipaakkuja ja yksittäisiä isojakin kiviä. Karkeatäytemaa on hienotäytemaata kivisempää täytemaata. Täytemaata käytetään rakentamisessa esimerkiksi nurmi ja muiden kasvialustojen alkutäytöissä. Täytemaan käyttö alkukerroksissa on mullan käyttöä edullisempaa. Täytemaista voidaan rakentaa myös valleja ja kumpareita.

Pintamaa

Pintamaat ovat luonnollisen maannoksen yläosa. Väriltään pintamaat ovat yleensä tummia ja niiden orgaanisen aineksen ja ravinteiden sisältö on suurempi kuin alapuolisissa kerrostumissa lukuun ottamatta humuskerrosta. Pintamaita käytetään yleisesti viherrakentamisessa kasvukerrosten alapuolella lisäämään ravinteikasta kasvupohjaa.

Lecasora

Lecasora on kaupallinen tuote jota voidaan hyödyntää infrarakentamisessa maaperänkeventämiseen ja roudan eristämiseen.

Kuivakuorisavi

Kuivakuorisavella tarkoitetaan kerrosta joka on yleensä kasvukerroksen ja varsinaisen pohjasaven välissä. Kuivakuorisavea käytetään yleisesti viherrakentamiseen seulottavien multien raaka-aineena sitomaan kosteutta.

Kitkamaa

Kitkamaat ovat maalajeja joiden rakeiden yhdistävänä voimana toimii rakeiden välinen kitka. Kitkamailla on kitkakulma, joka riippuu mm. maarakeiden muodosta ja karheudesta. Kitkamaihin lukeutuvat mm. hiekka, sora, kivet ja moreeni. Kitkamaiden vastakohtia ovat koheesiomaat (esimerkiksi savi) joiden koossapitävä voima on kitkan lisäksi maapartikkeleiden välinen koheesio.

Suodatinhiekka

Suodatinhiekka on hiekkaa jossa ei ole savea. Suodatinhiekka sisältää eloperäistä maata tai isoja kiviä ja on routimatonta.

Hiekoitussepeli

Hiekoitussepeli eli hiekoitushiekka on hiekoituksessa käytettyä hiekkaa. Hiekka kerätään yleensä lumen mukana lumenläjityspaikoille joista hiekka hyödynnetään muiden ainesten jalostuksessa tai viedään kaatopaikalle.

Asfalttirouhe

Asfalttirouhe on asfalttia jyrsittäessä syntyvää mursketta. Asfalttirouhetta voidaan uusiokäyttää uuden asfaltin valmistuksessa.

Maakivet

Maakivet ovat maasta kaivettuja luonnonkiviä. Maakivet ovat läpimitaltaan 60-600 mm. Maakiviä voidaan käyttää muun muassa koristekivinä ja murskata murskeeksi.

Betonimurske

Betonimurske on rakennusten purkutyön myötä syntyvää mursketta. Puhdas betonimurske soveltuu rakentamisessa esimerkiksi penkkaan, jakavaan kerrokseen ja kantavaan kerrokseen. Hallien maapohjat ja tiet ovat esimerkkejä rakennuskohteista joissa voidaan käyttää betonimursketta.

Kivennäismaalajit

Maalaji	Lyhennys	Rakeiden läpimitta (mm)	Eloperäistä ainesta p-%
Savi	Sa	≤ 0,002	≤2
Siltti	Si	0,002-0,06	≤2
Hiekka	Hk	0,06-2,0	-
Hienohiekka	HHk	0,2-0,6	-
Karkeahiekka	KHk	0,6-2,0	-
Sora	Sr	2,0-60,0	-
Kivet (tai kivikko)	Ki	60-600	-
Lohkareet (tai louhikko)	Lo	> 600	-
Silttimoreeni	SiMr	≤ 0,06	-
Hiekkamoreeni	HkMr	0,06-2,0	-
Soramoreeni	SrMr	> 2,0	-
Hietamoreeni	HtMr		-
Hiesumoreeni	HsMr		-
Savimoreeni	SMr		-
Hiesu	Hs	0,002-0,02	-
Hieta	Ht	0,02-0,2	-
Hieno hieta	HHt	0,02-0,06	-
Karkea hieta	KHt	0,06-0,2	-

Eloperäiset maalajit

Maalaji	Lyhennys	Rakeiden läpimitta (mm)	Eloperäistä ainesta p-%
Turve	Tv	-	> 40
Lieju	Lj	-	> 20
Savinen lieju	saLj	-	> 6-20
Silttinen lieju	siLj	-	> 6-20
Humusmaa	Hm	-	> 20